Tilaajavastuulain keskeisenä tarkoituksena on edistää yritysten tasavertaista kilpailua sekä torjua harmaata taloutta. Lain tarkoituksen toteutumiseksi tilaajavastuulaki asettaa tilaajalle velvollisuuden selvittää, että sen sopimuskumppanit täyttävät lakisääteiset työnantajavelvoitteensa. Lain säännösten rikkomisesta voidaan määrätä laiminlyöntimaksu.
Uusi laki lähetetyistä työntekijöistä astui voimaan kesäkuussa 2016 sisältäen säännökset muun muassa työn tilaajan velvollisuuksista. Olennaisin uudistus koskee ilmoitusmenettelyä työntekijöiden lähettämisestä ja siihen liittyen tilaajalle ja rakennuttajalle asetettuja velvoitteita.
Rakennusala on harmaalle taloudelle otollinen ala, koska ala on hyvin työvoimavaltainen ja työntekijöiden vaihtuvuus on suurta. Valvonta on hankalaa, koska työkohteet ovat usein lyhytaikaisia ja aliurakoitsijaketjut niissä pitkiä. Rakennusalalla on viime vuosina tehty monia lakiuudistuksista harmaan talouden torjumiseksi koskien mm. rakentamisen tiedonantomenettelyä, käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta ja rakennusalan veronumeron käyttöönottoa.
Pinnalle nousee joukko juridisia kysymyksiä:
Mitä selvityksiä sopimuskumppanista tulee hankkia ja missä tilanteissa?
Kuinka pitkälle selvitysvelvollisuus ulottuu?
Mitä tarkoitetaan yhteisellä työmaalla?
Työntekijätietojen selvitysvelvollisuus vs. urakkatietojen selvitysvelvollisuus
Mitä lähetetyllä työntekijällä tarkoitetaan?
Mitä vaikutuksia uudella lähetettyjä työntekijöitä koskevalla lailla on?
Miten selvitysvelvollisuus täytetään ulkomaalaisten yritysten kohdalla?
Mitä velvoitteita tilaajalle seuraa ulkomaalaislaista?
Kuinka pitkään selvitykset ovat voimassa?
Koulutuksessa käsittelemme käytännönläheisesti ja yksityiskohtaisesti oikeuskäytännön valossa tilaajavastuulain keskeisen sisällön, lähetettyjä työntekijöitä koskevat säännökset sekä ulkomaalaislaista seuraavat keskeiset velvoitteet.