Etäkoulutus: Psyykkinen voima ja itsensä johtaminen löydä sisäinen voimasi

Oman itsensä johtaminen on ja tulee olemaan lähitulevaisuuden tärkein työelämän henkilökohtainen taito. Monet
itsensä johtamiseen alueista ovatkin yksilön hyvinvoinnin ja
toiminnanohjauksen kannalta keskeisiä, eivätkä ne perinteisesti ole
saaneet niille kuuluvaa arvostusta tai tilaa arjen työelämässä. 

Word Economic Forumin raportti (2020) työelämän tilasta nyt ja vuonna
2025 korostaa itsensä johtamisen tärkeyttä. Raportin mukaan itsensä
johtamisen taidot ovat: resilienssi, aktiivinen oppiminen, rentoutuminen
ja stressinsietokyky. Maailman talousfoorumin (WEF) raportti alleviivaa
hyvinvointitaitoja ensimmäistä kertaa osana tulevaisuuden työtä. 

Tämä on toisaalta lohdullista, koska kaikkia näitä asioita voidaan
harjoitella. Mieltä voi treenata siinä missä kehoakin ? mielen kuntosali
on aina mukana. Monet tutkimukset osoittavat, että psyykkisten taitojen
hallitseminen selittää menestystä niin opinnoissa, urheilussa kuin
työelämässäkin. Lisäksi hyvä mentaalitaitojen osaaminen vähentää
pitkäaikaista stressiä ja mentaalisairauksia.

Mielen voima on käsittämättömän suuri. Siksi se voi lamaannuttaa ja
polttaahenkistä energiaa ja saada ihmisen tuntemaan itsensä
kyvyttömäksi. Itsensä ?ruoskiminen? tai omien voimavarojen mitätöinti
heikentää onnistumisen mahdollisuutta. Toisaalta taas ne, jotka osaavat
hyödyntää ja ovat löytäneet sisäisäisen piilossa olevan hyvän ja osaavat
hyödyntää sen omien unelmiensa saavuttamiseen, onnistuvat erilaisissa
tilanteissa.

Itsensä johtaminen on sitä, että osaa suunnitella ja tehdä elämästään omannäköistä ja omasta näkökulmasta tuloksellista. Itsensä
johtamisen ytimessä on aina hyvä itsetuntemus: omien arvojen
kirkastaminen, ymmärrys oman ajattelun toiminnasta ja uskomuksista, kyky
tulla toimeen erilaisten tunteiden kanssa ja yhteys omiin tarpeisiin. Ehkä tärkeintä kuitenkin itsensä johtamisen näkökulmasta on se, että osaa elää oman elämänsä niin, että se tuntuu hyvältä.

Ilmoittautumalla koulutukseemme, avaamme sinulle ovia, joista
astumalla sisään, voit ottaa ?niskalenkin? itsesi johtamiseen, samalla
saat ymmärryksen, siihen miksi elämä on elämisen arvoista.

Sisältö 

• Koulutus toteutetaan neljänä (4) kolmen (3) tunnin etäkoulutuksena.
  Kaksi keväällä ja kaksi syksyllä 2024. Koulutussarjan kolme toteutunutta
  koulutuspäivää mahdollistetaan osallistujalle koulutustallenteiden
  muodossa. Jokaisen jakson jälkeen tulee pieni vapaaehtoinen
  harjoitustehtävä osallistujille.

Koulutuksen tavoitteet:

• Antaa kokonaisnäkemys hyvinvoinnin kokonaisuudesta
• Avata stressin syntyyn vaikuttavia tekijöitä ja löytää itselle
  sopivia keinoja stressinhallintaan. Lisäksi kerrotaan, miten voit saada
  stressistä hyvän voimavaran?
• Annetaan keinoja keskittymiskyvyn lisäämiseen ja tarkkaavaisuuden lisäämiseen
• Avataan ja annetaan keinoja kiireen kesyttämiseen 
• Annetaan rentoutumiseen ja mielikuvatyöskentelyyn avaimet ? perustyökalut
• Kerrotaan, miten rakennetaan huippusuorituksen psyykkinen pohja

Sisältö ja tallenteet:

Jakso 4. Mentaalitaidot ja käytännön harjoitteita tasapainoon, 03.12.2024, klo 9.00-12.00

Mentaaliharjoittelun tärkeys jää usein varjoon, mutta niiden
voima on kiistaton, kun tavoitellaan hyvinvointia, tavoitteiden
saavuttamista omassa elämässä tai erinomaista suoritusta. Psyykkisiin
taitoihin kuuluu muun muassa asenne, paineensietokyky, itsetuntemus,
keskittyneisyys, rentoutuminen, irti päästäminen, rohkeus, joustavuus
motivaatio ja itseluottamus.

Käytännön psyykkisten taitojen harjoitteluun kuuluu muun muassa
rentoutuminen, mielikuvaharjoittelu, ns. ankkurointitekniikat,
positiivinen itsepuhe ja visualisointi sekä erilaiset oman minän
arvioinnit. Psyykkisestä harjoittelusta eli mentaaliharjoittelusta voi
kuitenkin hyötyä kuka tahansa. Sinun ei tarvitse olla minkään alan
huippuosaaja käyttääksesi mentaaliharjoittelun tekniikoita apuna
tavoitteiden saavuttamisessa elämän eri osa-alueilla.

Tässä jaksossa käydään läpi mentaalisia taitoja, sekä avataan
ovia niiden hallintaan. Pääset konkreettisesti ?makustelemaan?
harjoitusten kautta joitakin harjoitteita, joita MM-tason urheilijat
ovat tehneet, mm. kuuden sekunnin rentoutumismetodia.

Sisältö:

• Mentaalisten taitojen harjoittelua
• Energisyyden säilyttäminen ? mistä arkeen lisää energisyyttä?
• Flow-tilaa kohti
• Rentoutumisen, keskittyneisyyden ja rauhoittumisen taito
• Itsemyötätunto ja inhimillisyys itseä kohtaan

Jakso 1. Psyykkinen vahvuus ? huom. tallenne 3 h.

Terveyden ja hyvinvoinnin kokemisen kannalta on tärkeää
huomioida elämän kokonaiskuormitus. Tällä jaksolla tuodaan esille
keskeiset hyvinvointiin vaikuttavat tekijät. Luodaan kuvaa kuinka
mentaalisilla taidoilla ja ajattelulla on suuri merkitys ihmisen
hyvinvoinnille sekä töissä, että vapaa-ajalla.

Ajatuksilla on tyypillistä harhailla, luoda uhkakuvia ja
harhautua epäoleellisiin, silloinkin kun sitä vähiten toivoisimme.
Ongelmallisinta ei ole kuitenkaan ole tahdon puute tai mielen heikkous,
vaan taipumus nähdä mielen normaali toiminta ongelmana. Voimme
herkästi luulla, että järkevintä olisi tehdä sitä, mikä tuntuu
mukavimmalta tai mitä haluamme, valitettavasti mieli ei tottele käskyjä
samaan tapaan kuin vaikkapa keho.

Meidän tulisi oppia se, että ongelmat ja negatiiviset tunteet voivat myös auttaa meitä hyvinvoinnin tielle. Nämä ns. haitalliset uskomukset voidaan kääntää hyvinvointia edettäviksi asioiksi. Se
tarkoittaa hyväksyvään havainnointiin ohjaamista, oleelliseen
keskittymistä ja tietoiseen toimintaan valmentamista, sekä psykologiseen
joustavuuteen opettelua. Lisäksi ensimmäisellä jaksolla kuvataan sisäisen motivaation neljä keskeistä tekijää. 

Sisältö:

• Hyvinvoinnin tekijät
• Miksi ihminen voi huonosti?
• Miten irtaudutaan haitallisista negatiivisuuden ajatusmalleista
• Itsensä johtamisen merelle
• Sisäisen motivaation lähtökohdat

Jakso 2. Stressi voimavaraksi ja kiireen alas-alasajoa ? huom. tallenne 3 h.

Stressi on yksi aikamme suurimmista haasteista. Toisaalta se on myös suuri voimavara. Stressi
on kuormitustila, jossa ihmiseen kohdistuu niin paljon haasteita ja
vaatimuksia, että ihminen alkaa oirehtia. Usein stressi on
pitkäkestoista, mutta myös äkilliset kuormittavat tilanteet voivat
synnyttää stressireaktion. Stressaantuneesta tuntuu siltä kuin hänen
henkiset voimavaransa eivät riittäisi. Toisaalta taas stressi antaa
energiaa ja voimaa, millä saada asiat tehtyä. 

Kiire
ja stressi eivät ole asioita, joita pitää opetella sietämään enemmän,
vaan joihin kannattaa reagoida mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Stressiä voi selättää monin eri tavoin, ja jokaisen on tärkeä löytää
itselleen sopivat selviytymiskeinot stressaaviin tilanteisiin. Jakson
aikana saat konkreettisia neuvoja ja ohjeita, miten stressiä opitaan
välttämään ja hillitsemään.  

Ajankäytön
hallinnasta ja tehokkuudesta on tullut yhä keskeisempiä
työelämätaitoja. Monen asian tekeminen yhtä aikaa ? multitaskaaminen ?
on monelle tuttua, mutta onko se tehokasta? Ajankäyttö on yksi itsensä
johtamisen taito. Kiireen tuntu syntyy mm. keskeytyksistä, jatkuvasta
kokoustamisesta, multitaskaamisesta, lukemattomista sähköposteista jne.
Koulutuksessa annamme sinulle vinkkejä oman kiireesi ja ajankäyttösi
pohdintaan ja siihen, miten työskennellä viisaammin, ei lujemmin.

Sisältö:

• Mistä stressi tulee?
• Stressi ja työ
• Miten stressi saadaan vähenemään ? paineensieto
• Kiireen alasajo
• Onko kiire tehokkuuden mitta?
• Miten kiirettä saadaan laskettua ja kuinka ylimääräistä kuormittavaa painetta saadaan alas?

Jakso 3. Palautuminen ja tunteiden suunta ? huom. tallenne 3 h.

Suurin osa stressistä ja
negatiivisista ajatuksista johtuu suhtautumisesta asioihin. Meillä on
sisäänrakennettu ominaisuus reagoida asioihin tietyllä tavalla luonteen
ja temperamentin mukaan. Ensireaktion jälkeen pystymme vaikuttamaan
omaan suhtautumiseemme. Se osaammeko tunnistaa ja pysäyttää yliajattelun
ja kehämäisen ajattelun ja jumittavat tunteet, ovat taitoja, joilla
edistetään mentaalista/henkistä palautumista. Kaikkein oleellisinta on tunnistaa ja eritellä asiat, joihin voi itse vaikuttaa ja ne, joille ei voi mitään.

Ylivireys saattaa olla myös esteenä ajatusten ja kropan
rauhattomuuteen. Jos ajatusten virtaa ei saa katkaistua, aivot pysyvät
valppaina ja nukahtaminen on vaikeaa. Mitä voimakkaampia tunteita
ajatukset herättävät, sitä kauemmas uni karkaa. Ylivireys liittyy usein
kiireeseen ja stressiin. Elämässä on niin paljon asioita, että päivällä
ei ehdi pysähtyä ? pitää vain suorittaa. Vasta illalla sängyssä on aikaa
miettiä, mitä tänään tapahtuikaan.

Usein kaikkein eniten palautumisen tarpeessa olevilla ihmisillä on
vaikeaa työstä irtautuminen. Tämä taas johtuu usein korkeasta työhön
sitoutumisesta. Kun halu pärjätä on kova, ajatellaan helposti, että
tekemällä koko ajan ?jotain? antaa se lisäarvoa tavoitteiden
saavuttamiselle. Tärkeämpää kuin rasittaminen ja hermoston ja ajatusten
kuormittaminen olisikin palautumista edistävät asiat.

Äärirajoilla tapahtuvan työn jatkuessa pitkään voimavarat ovat
uhattuna, mikä aiheuttaa stressiä. Ajatukset on hyvä johtaa johonkin
muuhun. Keinot voivat olla monenlaisia. Psykologinen irrottautuminen
edellyttää kuitenkin taitoa ja energiaa itsesäätelyyn.

Entäpä tunteet? Tunteet ovat se voima, joka ajaa meitä kohti
tavoitteitamme, mutta myös voima, joka voi estää meitä menestymästä.
Työelämässä tunnetaidot tarkoittavat kykyä havaita, tiedostaa ja
ymmärtää sekä omia että muiden tunteita.

Tunnetaidot ovat keinoja, joilla vaikutetaan omiin ja toisten tunteisiin tietoisesti. Heikot tunnetaidot ovat syynä moniin ongelmiin
työelämässä. Muiden tunteita on usein vaikea tunnistaa, eikä omienkaan
tunteiden ymmärtämiseen ja käsittelyyn ole aina riittäviä työkaluja.
Varsinkaan, kun tunteet ilmenevät harvoin puhtaasti yksi kerrallaan,
vaan niitä risteilee mielessä usein monta yhtä aikaa. Jos
ei osaa säädellä tunteitaan, seurauksena voi olla hallitsemattomia
tunteenpurkauksia ja liian pitkää hankalissa tunteissa vellomista. On
kuitenkin lohdullista, että vaikka jollain voi olla luontaisesti
paremmat tunnetaidot kuin toisilla, taitoja voi kehittää siinä missä
muitakin mentaalitaitoja.

Sisältö:

• Työstä irtaantuminen
• Miten saada päässä pyörivät ajatukset nollattua?
• Miten opin palautumaan paremmin päivän rasituksista?
• Miten omat rutiinit saadaan palvelemaan hyvinvointia?
• Tunnetaitojen kehittäminen
• Hyvä uni